
– Sen videopuhelun ajan sain pidettyä itseni kasassa. Oli kova ikävä. Nytkin… taidan herkistyä.
Helsinki-Vantaan lentokenttä vilisee helatorstain iltapäivänä ihmisiä, joista yksi on Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman. Ihmiset menevät ja tulevat, toiset jättävät haikeita hyvästejä, jotkut kokevat iloisia jälleennäkemisiä.
Niistä Lindtman tunnistaa itsensä, sillä hän tunnustautuu herkäksi ihmiseksi.
– Viimeksi herkistyin, kun olin Kanadassa työmatkalla ja soitimme videopuhelun vaimoni Kaijan ja tyttäreni Sofien kanssa. Ja olen taas lähdössä reissuun. Olen huomannut, että yhä useammat asiat herkistävät minut.
Tässä haastattelussa Lindtman lupaa paljastaa Sdp:n kuuden kohdan sopeutuslistan, suurimman leikkauskohteen ja kertoa, mitkä kaksi asiaa Sdp lupaa toteuttaa heti, jos puolue nousee pääministeripuolueeksi vuoden 2027 eduskuntavaaleissa.
Kyllä se oli melkoinen jysäys, kun hän sen minulle kertoi. Se oli ikävä hetki, eikä tuntunut todellakaan hyvältä.

– Tapasimme, koska hän halusi tunnustaa tämän vakavan virheen. Hän oli hyvin nöyrä ja häpeissään. Tein selväksi oman kantani tällaisesta toiminnasta: kun tällaisen arviointivirheen on tehnyt, on tärkeää, että Räsänen kantaa suoraselkäisenä myös seuraukset ja ottaa vastuun, Lindtman kommentoi Räsäsen tapausta. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Ensin kuitenkin puhutaan hetki kuluneesta viikosta.
Sdp:n kansanedustaja ja Lindtmanin talouspoliittisena oikeana kätenä tunnettu Joona Räsänen kertoi saaneensa sakot päihtyneenä ajamisesta.
– Kyllä se oli melkoinen jysäys, kun hän sen minulle kertoi. Se oli ikävä hetki, eikä tuntunut todellakaan hyvältä.
Lindtman ja Räsänen ovat tunteneet pitkään, jo nuorisojärjestöajoista lähtien. He ovat myös hyviä ystäviä. Tieto Räsäsestä tuli Lindtmanille yllätyksenä.
Nyt Lindtman kertoo, että Räsänen saa jatkaa Sdp:n kansanedustajana.
– Tämä ei estä hänen toimimistaan kansanedustajana. Meillä on perustuslaissa tästä selkeät nuotit: kansanedustajana toimimisen jatkamisesta keskustellaan, jos henkilö on saanut lainvoimaisen vankeustuomion. Ja mistään sellaisesta ei tässä ole nyt kuitenkaan kysymys.
Jään odottelemaan, että kokoomus ja perussuomalaiset, jotka kyselevät minulta tätä ensi vaalikauden kymmentä miljardia, laittaisivat nyt edes itse ensimmäisen euron pöytään.
Lindtman ei hyväksy Räsäsen toimintaa. Hän kertoo keskustelleensa Räsäsen kanssa asiasta heti seuraavana päivänä.
– Tapasimme, koska hän halusi tunnustaa tämän vakavan virheen. Hän oli hyvin nöyrä ja häpeissään. Tein selväksi oman kantani: kun tällaisen arviointivirheen on tehnyt, on tärkeää, että Räsänen kantaa suoraselkäisenä myös seuraukset ja ottaa vastuun.
– Se oli hyvin vakavahenkinen keskustelu. Ei kovin mukava, mutta välttämätön.
Lindtman sanoo kertoneensa Räsäselle, että tämän toiminnassa ei ole mitään puolusteltavaa.
– Samalla täytyy todeta, että, kuten puhemies Jussi Halla-aho (ps) sanoi, Räsänen selvästi ymmärtää virheensä vakavuuden. Nostan hattua, että hän on valmis seuraukset myös kantamaan.

– Onkohan tässä nyt kuitenkin kyse siitä, että tälle oikeistohallitukselle tämä meidän vaihtoehto ei maistu, Antti Lindtman sivaltaa. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Kello on 14.30 ja Lindtmanin lento Saksaan lähtee kello 16.30. Kiire ei kuitenkaan vaikuta olevan. Päinvastoin hyvin pian käy selväksi, että Antti Lindtman ei ole ihminen, joka erityisemmin stressaa aikatauluista.
Hän ihailee Helsinki-Vantaan lentokentän remonttia ja nauttii cappuccinoa. Vantaalaisen oppositiojohtajan tapa puhua on pohdiskeleva, luoneeltaan hän kuvaa olevansa peruspositiivinen.
Mutta nyt talouteen. Miten Lindtman vastaa kritiikkiin siitä, että Sdp ei ole vieläkään julkistanut, miten se toteuttaisi isot 8–12 miljardin euron sopeutukset seuraavalla hallituskaudella?
Sdp:n puheenjohtaja muuttaa asentoaan.
– Vaihtoehto on hallitukselle moneen kertaan esitelty. Senkin jälkeen aina sieltä tulee puhuva pää, joka yrittää spinnata, että ei ole vaihtoehtoja. Kysyn, onkohan tässä nyt kuitenkin kyse siitä, että tälle oikeistohallitukselle tämä meidän vaihtoehto ei maistu.
– Jään odottelemaan, että kokoomus ja perussuomalaiset, jotka kyselevät minulta tätä ensi vaalikauden kymmentä miljardia, laittaisivat nyt edes itse ensimmäisen euron pöytään.

– Puolueessa, eduskuntaryhmässä ja puoluehallituksessa on yhdessä linjattu, että otamme Suomen julkisen talouden tilanteen vakavasti. Linja on selkeä ja sillä linjalla olen myös puheenjohtajana. Tämä linja ei muutu. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Onko Sdp sitoutunut tekemään 8–12 miljardin euron sopeutukset, jos olette pääministeripuolue?
– Kyllä olemme. Mutta samalla, kun tulemme tekemään säästöjä ja sopeutuksia, on talous ja työllisyys saatava myös nousuun. Muuten sopeutukset ja leikkaukset jatkuvat loputtomasti.
Siitä huolimatta, että väistyvä Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen on kritisoinut, että ”Suomen talouspolitiikan muuttaminen voi olla mahdoton tehtävä velkajarrutodellisuudessa”?
– Puolueessa, eduskuntaryhmässä ja puoluehallituksessa on yhdessä linjattu, että otamme Suomen julkisen talouden tilanteen vakavasti. Linja on selkeä ja sillä linjalla olen myös puheenjohtajana. Tämä linja ei muutu.
Esimerkiksi kelakorvauksista olemme valmiita leikkaamaan.
Sdp:n vaihtoehto Lindtmanin kuitenkin pitäisi tässä haastattelussa kertoa.
Hän lupaa kertoa vaihtoehdon, joka sisältää kuusi kohtaa. Lindtman kuitenkin lisää, että tarkka talousohjelma julkistetaan vuodenvaihteessa.
Ensimmäiset kaksi kohtaa ovat yhteisöveron alennuksen ja hankintalain peruminen. Kolmas on suurituloisten veroalennusten peruminen.
– Hallituksen veropolitiikalla on tehty suurituloisille isoja veroalennuksia, jotka hyödyttävät eniten suuryrityksiä ja suurituloisia. Hankintalaista on tulossa satojen miljoonien kustannukset. Kyllä tämä kokonaisuus pitää käydä läpi uudestaan. Puhutaan yli 1,5 miljardin euron kokonaisuudesta.
Kolmanneksi Sdp haluaa käydä läpi ne säästöt, joihin ”hallitus ei ole halunnut syystä tai toisesta uskaltanut puuttua”.
– Siellä on yritystukia, jotka pitää käydä läpi. Meillä maksetaan tänäkin vuonna lähes 100 miljoonaa euroa tukia sellaisille tiloille, jotka eivät ole tuottaneet markkinoille mitään viiteen vuoteen. Siellä on myös Kela-korvauksia ja kotihoidon tuen uudistamista. Se on miljardiluokan kokonaisuus.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin seuraava matka vie Saksaan. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Neljäs kokonaisuus ovat verotulot. Lindtman sanoo, että on paljon erilaisia ”verovähennyksiä ja veroaukkoja”, joita pystyvät käyttämään kaikkein suurituloisimmat.
– Korkovähennysoikeuden rajaaminen, lähdevero ja sijoitusvakuutuksille pieni vero ja monia muita. Voidaan tehdä paljon ilman, että mennään tavallisen suomalaisen tai pienyrittäjän kukkarolle. Näistä on mahdollista saada miljardiluokan kokonaisuus.
Viides kokonaisuus on puolustusinvestoinnit, jotka ovat Lindtmanin mukaan välttämättömiä.
– Tavoite pitää olla, että isompi osa niistä hyödyttää kotimaista kansantaloutta. Jos meillä on vuosittain kolmen miljardin euron hankinnat, niin jos jokaiseen käytettyyn euroon saataisiin esimerkiksi 50 senttiä ylijäämää hyödyttämään kansantaloutta, olisi vaikutus bruttokansantuotteeseen jo 1,5 miljardia euroa.
Kuudentena kohtana on tekoälyn hyödyntäminen, työntekijöiden parempi palkitseminen sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteiset hankinnat.
Tuomionpäivänpasuunan soittajia riittää oikealla saksikomppaniassa ja vasemmalla sanotaan, että hyvinvointivaltiota ei ole, jos tämmöinen urakka tehdään.
– Tekoälyllä ja digitalisaatiolla on valtava potentiaali. En tiedä, onko se ihan sitä Juha Sipilän (kesk) mainitsemaa kahdeksaa miljardia, mutta kuitenkin.
Lindtman ehdottaa, että henkilöstörahastot pitäisi ottaa kunnissa käyttöön, jotta säästettäisiin veronmaksajien rahoja ja palkittaisiin tehokkaammin koko henkilöstöä. Lisäksi hän sanoo, että hyvinvointialueiden ja kuntien pitäisi hankkia esimerkiksi palveluiden sijaan työllistymistä.
– Sen sijaan että hankitaan esimerkiksi ohjausta lastensuojelun jälkihuollon asiakkaalle, niin hankittaisiin sitä, että nuori todella löytää sen työpaikan ja maksetaan sen mukaisesti.
Onko Sdp valmis leikkaamaan ihmisten palveluista ja tuista, jos olette pääministeripuolue?
– Esimerkiksi Kela-korvauksista olemme valmiita leikkaamaan.
Oletteko valmiita leikkaamaan sotesta?
Lindtman aloittaa kertomaan Sdp:n 15 kohdan ohjelmasta soten tuottavuuden parantamiseksi. Hän sanoo, että palveluvalikoimaneuvostoa kannattaisi resursoida nykyistä paremmin, jotta edullisemmalla hoitomuodolla saataisiin paremmat hoitotulokset kuin kalliimmalla. Hänen mukaansa hoitoon pitää päästä nopeammin.
Kysyin, oletteko valmiita leikkaamaan sotesta?
– Tämä haaste on niin iso, että yhtäkään sektoria, mukaan lukien sotea, ei voida sulkea pois. Hallituksen sote-leikkaukset ovat menneet liian pitkälle, esimerkiksi hoitotakuun heikentäminen on paha virhe. Mutta kyllä soten tuottavuutta voidaan parantaa ilman että se tarkoittaa leikkauksia palveluihin. Meillä on paljon alueita, joissa pitää pystyä tekemään paremmin.
Perutteko Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset, jos olette pääministeripuolue?
– Tämä hallitus on aiheuttanut niin paljon vahinkoa, että tarvitaan tuntuva korjausliike. Ja kun sitä vahinkoa näyttää tulevan vielä lisää, niin on katsottava koko saldo. Mutta nyt voi jo sanoa, että työttömyysturvan suojaosat pitää palauttaa. Tarvitsemme myös uuden aikuiskoulutustuen, joka rahoitetaan työllisyysrahastosta.
Eli ette peru kaikkia hallituksen toteuttamia sosiaaliturvaleikkauksia?
– On täysin selvää, että tämän hallituksen jäljet ovat niin mittavia, että niitä ei kaikkia pysty yhdessä vaalikaudessa korjaamaan.

– Onhan kahdeksan miljardin euron sopeutus iso, mutta ei se ole poikkeuksellinen. Tilanne on nyt todella paha, mutta on isoja sopeutuksia ennenkin tehty ja kaikkien näiden jälkeen hyvinvointivaltiot ovat jatkaneet elämäänsä ja kehittyneet. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Jos Sdp on ensi kaudella pääministeripuolue, mikä on teidän suurin leikkauskohteenne?
– Yritystuet ovat yksi suuri alue, jota tullaan varmasti tarkastelemaan. Suurimmat kohteet sopeutuspuolella ovat hallituksen julkista taloutta heikentävät päätökset.
– Mutta korostan, että niin paljon kuin säästöjä ja sopeutuksia tarvitaankin, ratkaisevinta on saada palautettua luottamus huomiseen. Tällä vaalikaudella tuomionpäivänpasuunan soittajia riittää oikealla saksikomppaniassa ja vasemmalla sanotaan, että hyvinvointivaltiota ei ole, jos tämmöinen urakka tehdään.
Lindtmanin mukaan sekä oikealla että vasemmalla ollaan väärässä.
– Onhan kahdeksan miljardin euron sopeutus iso, mutta ei se ole poikkeuksellinen. Tilanne on nyt todella paha, mutta on isoja sopeutuksia ennenkin tehty ja kaikkien näiden jälkeen hyvinvointivaltiot ovat jatkaneet elämäänsä ja kehittyneet.
Mitkä asiat Sdp lupaa toteuttaa heti, jos teidät valitaan pääministeripuolueeksi?
– Ensiksi haluan sanoa, että suhtaudun nöyrästi kansanvaltaan. Mikään vuoden 2027 vaalien osalta ei ole varmaa. Teemme ensimmäisenä työmarkkinoille tuntuvan korjausliikkeen, johon kuuluu työntekijöiden turvan parantaminen, emme voi esimerkiksi sallia perusteettomia määräaikaisia pätkätöitä. Lisäksi varmistamme hoitotakuun kahteen viikkoon.
En löydä itsestäni henkilöä, joka haluaisi käyttää valtaa vain vallankäytön vuoksi. Valtaa pitäisi käyttää siihen, että maailmasta saisi päätös kerrallaan hieman paremman paikan.
Helsinki-Vantaan lentokentällä kello lähestyy puolta neljää. Vielä ehditään hetken aikaa tutustua Lindtmaniin ihmisenä – ja puolueensa puheenjohtajana.
Julkisuudessa Lindtmanista on puhuttu, että hänen luotettujensa lähipiiri on pieni.
Lindtman kuitenkin sanoo, että hän luottaa ihmisiin.
– Tuppaan katsomaan asioita valon puolelta tässä elämässä. Pidän ihmisten kanssa olemisesta ja tekemisestä. Välillä voi tulla hetkiä, kun usko ja luottamus horjuu, mutta sekin kuuluu elämään.
Onko Lindtman riskinottaja?
Se tulee mieleen, kun koneen boarding lähestyy, mutta Lindtman siemailee yhä lentokentän kahvilassa kahviaan ja vakuuttelee, että vielä ehtii.
Lindtman naurahtaa. Hän antaa esimerkin, että pyrki Sdp:n johtoon ja pääministeriksi ensimmäisen kerran jo vuonna 2019.

– Tuppaan katsomaan asioita valon puolelta tässä elämässä. Pidän ihmisten kanssa olemisesta ja tekemisestä. Välillä voi tulla hetkiä kun usko ja luottamus horjuu, mutta sekin kuuluu elämään. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Lindtman matkustaa pelaamaan jalkapalloa asianmukaisella varustuksella. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
– Tätä ennen minulle sanottiin monta kertaa, että Antti, jos sä et nyt pyri puheenjohtajaksi, aikasi menee ohi. Voitko ottaa sitä riskiä? Se nyt tulee ensimmäisenä mieleen. Kai minä siinä mielessä olen riskinottaja.
Lindtman on siis halunnut valtaan jo pitkään.
Pitääkö hän vallasta?
– Sana valta tuo ensimmäisenä mieleen vastuun. Ei kai sitä jaksaisi, jos ei vastuunkannosta jossain määrin pitäisi. Mutta en kyllä löydä itsestäni henkilöä, joka haluaisi käyttää valtaa vain vallankäytön vuoksi. Valtaa pitäisi käyttää siihen, että maailmasta saisi päätös kerrallaan hieman paremman paikan.
Mikään muu puolue ei ole käynyt niin paljon avointa julkista keskustelua (puolueen suunnasta) tällä kaudella kuin Sdp.
Sdp:n puoluekokous starttaa viikon päästä 23. toukokuuta Tampereella.
Lindtmanin Sdp on ollut kahden viime vuoden ajan paljon otsikoissa puolueen sisäisten jakolinjojen takia. Esimerkiksi Matias Mäkynen on sanonut kaipaavansa puolueeseen enemmän avointa keskustelua siitä, mihin suuntaan Sdp kehittyy johtajansa mukana.
– Mikään muu puolue ei ole käynyt niin paljon avointa julkista keskustelua tällä kaudella kuin Sdp, Lindtman kuittaa.
– Minä en pelkää keskustelua, näen sen vahvuutena. Mutta sitten on niin, että kun puolueessa tulee hetki jolloin linja täytyy päättää, on puheenjohtajan tehtävä myös huolehtia siitä, että puolueella on linja. Silloin johdon tehtävä on viedä sitä yhdessä päätettyä linjaa eteenpäin.
Miten näet onnistuneesi puolueesi puheenjohtajana?
– On kai kohtuullista, että toimintaa arvioi tulostaulun pohjalta. Kuntavaaleissa Sdp sai parhaan tulokseen 20 vuoteen, ja se oli historian ensimmäinen aluevaalivoittomme. Puolueen jäsenmäärän kehityksessä on paras tulos 45 vuoteen. Ja näyttää siltä, että kansalaiset luottavat tällä hetkellä Sdp:n vaihtoehtoon eniten. Sanotaanko näin, että kyllä näillä tuloksilla uskallan pystypäin mennä puoluekokoukseen hakemaan jatkomandaattia.

Antti Lindtman erottuu pitkänä miehenä Helsinki-Vantaan lentokentän väkijoukosta. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Lentokoneen boarding on alkamassa näillä hetkillä, eikä Lindtman ole vielä mennyt edes turvatarkastukseen. Silti hän jää vielä jutustelemaan niitä näitä.
Lindtman nousee ylös ja pakkaa käsimatkatavaroihinsa puhelimen ja kuulokkeet. Kohta edessä siintää Saksa ja eurooppalaisten parlamenttien jalkapallon mestaruusturnaus, joka pelataan nyt 53. kerran. Paikkana toimii Buniamshofin stadion.
– Tavoite on tuoda mestaruus kotiin, Lindtman huikkaa.
Vähitellen pitkä mies katoaa turvatarkastuksen jonoon.