Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) väläyttää, että eläkkeiden kertymiseen voisi harkita muutoksia.
Purra kommentoi asiaa tiistaina sen jälkeen, kun talouspolitiikan arviointineuvosto oli nostanut toimet esiin tuoreessa raportissaan. Purra korostaa, että tämä hallitus ei ole näitä toimia tekemissä, vaan kyse on hänen henkilökohtaisesta mielipiteestään.
Neuvoston mukaan luontevia tapoja julkisen talouden vahvistamiseen olisivat esimerkiksi leikkaukset leskeneläkkeisiin sekä eläkkeiden kertymiseen esimerkiksi tutkintojen ajalta, ansiosidonnaisista työttömyysjaksoista ja vanhempainrahakaudelta.
Purra näyttää varovaista vihreää valoa ajatuksista kolmelle.
– Vähintään tutkintoihin liittyvää kertymää, toisaalta kansainvälisestikin ajatellen vähän merkillistä leskeneläkejärjestelmää, ehkä myös työttömyyden ajalta kertynyttä eläkettä pitää tulevina vuosina kyetä tarkastelemaan, Purra sanoo IS:lle.
– Sen sijaan vanhempainvapaakaudelta kertynyttä eläkettä en lähtisi muuttamaan tilanteessa, jossa me toivomme, että suomalaiset tekisivät enemmän vauvoja.
Talouspolitiikan arviointineuvosto nosti kyseiset kohteet esimerkkeinä sellaisista etuuksista, jotka eivät kerry työstä tai kohdistu selkeästi pienituloisille.
Esimerkiksi tutkinnosta kertyvät eläkkeet kohdistuvat raportin mukaan pikemminkin hyvätuloisille, sillä korkeakoulututkinnosta kertyy enemmän eläkettä kuin ammatillisesta tutkinnosta.
Ansiosidonnaisten ajaltakin työttömyydestä kertyy parempipalkkaisille enemmän eläkettä kuin pienipalkkaisille. Neuvoston mukaan lisäksi ansiosidonnaisilta jaksoilta kertyvän eläkkeen leikkaaminen olisi työttömien kannalta todennäköisesti vähemmän haitallista kuin työttömyyspäivärahan leikkaaminen.
Leikkaaminen ei välttämättä merkitsisi jo karttuneisiin eläkkeisiin koskemista.
Arviointineuvosto totesi raportissaan, ettei Petteri Orpon (kok) hallitus tule saavuttamaan keskeisiä tavoitteitaan julkisen talouden vahvistamiseksi.
Hallitus on jo julkisesti luopunut tavoitteestaan painaa alijäämäsuhde yhteen prosenttiin, ja toinen tavoite velkasuhteen vakauttamisesta on myös jäämässä kauaksi.
Purran mukaan velkasuhteen vakauttaminen vaatisi tuoreimman ennusteen perusteella staattisesti noin kahden miljardin lisätoimia, ja käytännössä aitojen toimien tasolla yli kolmen miljardin lisäsäästöjä. Tähän ei pyritä.
– Emme ole tekemässä kolmen miljardin lisäsäästöjä. Se vaikuttaa selvältä. Tässä tilanteessa, jossa meidän kasvu on käynnistymässä, on hyvin tärkeää, että varsinkaan mitään sellaisia toimia, jotka heikentävät ihmisten ostovoimaa tai orastavaa kasvua, ei tehdä.
Purran mukaan hallitus tekee tänä keväänä joillakin sadoilla miljoonilla euroilla korvaavia ja täydentäviä säästötoimia. Hallitus tekee myös lisäsopeutuksia, jos EU-komissio niin edellyttää osana liiallisen alijäämän menettelyä eli niin sanotulle tarkkailuluokalle joutumista. Myös elokuussa julkistamaansa ”Purran listaa” leikkauksista ministeri itse toki edelleen kannattaa.
Purra piti maanantaina kommenttipuheenvuoron Talouspolitiikan arviointineuvoston seminaarissa. Purra arvosteli puheessa tiukasti Ylen viimeviikkoista juttua ja peräänkuulutti median vastuuta.
Jutussa Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi, että todellisuudessa hallituksen meno- ja tulotoimien julkista taloutta vahvistava vaikutus näyttäisi jäävän noin 3,5 miljardiin euroon, kun hallitus itse on puhunut 10 miljardin euron sopeutuksista.
– Olen itse aina ollut tarkka siitä, etten puhu mistään tämän hallituksen 10 miljardin sopeutuksista, Purra sanoi.
Purran mukaan 10 miljardissa eurossa on kyse suuremmasta kokonaisuudesta, johon kuuluu suorien sopeutusten lisäksi esimerkiksi hyvinvointialueiden tuottavuustoimia, työllisyys- ja rakennetoimia, investointiohjelma sekä kasvutoimia.
Kuitenkin moni muu hallituksen edustaja, esimerkiksi pääministeri Petteri Orpo, on toistuvasti puhunut 10 miljardin euron sopeutuspaketista.
Purra sisällytti puheeseensa myös piikin oppositiopuolue Sdp:lle ja Euroopan unionille. Hän sanoi, että pitkäkestoinen valtiontalouden sopeutusohjelma olisi pitänyt aloittaa viimeistään vuonna 2011.
– Kataisen hallituksessa sosialidemokraattinen valtiovarainministeri heristi tuolloin sormea kreikkalaiselle kollegalleen. Kreikassa menee nyt aika mukavasti, ainakin Suomeen verrattuna, Purra sanoi.
Vuonna 2011 valtiovarainministerinä toimi Sdp:n Jutta Urpilainen.
