Tasavallan presidentti Alexander Stubb esitti Davosissa huolekseen sen, että Grönlannin tilanne ”vie happea” Ukrainan asialta. Kuva joulukuulta Alankomaista.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin pelkäämä tilanne on jo käynyt toteen, sanoo ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki.

Stubb kertoi maanantaina Maailman talousfoorumissa Davosissa pelkäävänsä, että Grönlannin tilanne ”vie happea” Ukrainan asialta.

– Kyllähän näin on jo tapahtunut näiden päivien osalta. Euroopassa on keskitytty hallitsemaan Grönlannin tilannetta, jonka osalta on oltu hetken aikaa ikään kuin vapaapudotuksessa, Linnainmäki kertoo Iltalehdelle.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on laittanut viime päivinä kaasun pohjaan tavoitteessaan hankkia Nato-maa Tanskalle kuuluva Grönlanti Yhdysvalloille.

Tilanne on vaatinut eurooppalaisilta valtioilta merkittävää huomiota etenkin sen jälkeen, kun Trump ilmoitti asettavansa Suomelle ja seitsemälle muulle maalle kymmenen prosentin tuontitullit.

Linnainmäki kuitenkin huomauttaa, että Ukrainan asia on jäänyt ajoittain muidenkin tapahtumien, kuten esimerkiksi Yhdysvaltain Venezuelan-operaation jalkoihin.

– Kun sanotaan, että Suomessa mahtuu vain yksi asia agendalle, niin usein sama pätee myös kansainväliseen politiikkaan.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki. Matti Matikainen

Vipuvarsi

Useille Euroopan valtioille pahin pelko olisi se, että Trump pakottaa ne valitsemaan Ukrainan ja Grönlannin välillä. Linnainmäen mukaan asiassa on kuitenkin katsottava vielä suurempaa kuvaa.

– Kyse ei ole pelkästään Grönlannista, vaan ylipäätään Yhdysvaltojen ja Euroopan välisen suhteen luonteesta, josta keskusteltiin jo Trumpin astuessa valtaan viime vuoden alussa.

Euroopalla on kyllä vääntövoimaa myös Yhdysvaltojen suuntaan esimerkiksi kauppasuhteiden ja Euroopan unionin sääntelyjärjestelmän avulla, mutta turvallisuudessa Yhdysvalloilla on kirjaimellisesti isommat aseet.

– Meidän perustavanlaatuinen ongelmamme on siinä, että turvallisuutemme – riippumatta siitä, mitä juuri tällä hetkellä teemme – on seuraavien lähivuosien aikana riippuvainen Yhdysvalloista.

Tilannetta onkin pyritty korjaamaan Euroopassa, myös osin Trumpin Nato-maille asettamien puolustusbudjettivaatimusten takia.

Sen lisäksi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ajanut huomattavia panostuksia unionin jäsenmaiden puolustukseen. Luonnollisesti myös sotaa käyvä Ukraina on lisännyt kotimaista aseteollisuuttaan.

– Trumpilla on monia kipupisteitä, joita hän voi halutessaan käyttää vipuvoimana, oli se sitten Grönlannin kysymyksessä, kaupassa tai Ukrainan neuvotteluissa. Se vipuvoima toimii, jos hän niin haluaa, monessa meille tärkeässä asiassa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on viime päivinä kiihdyttänyt Grönlantiin kohdistuvaa painostustaan. ZumaWire / MVPHOTOS

Virhe

Juuri Yhdysvaltojen vipuvoiman takia Linnainmäki pitää ”kiinnostavana” sitä, että eurooppalaiset päätyivät viikonloppuna viestittelemään tulliuhkausten jälkeen Trumpille yksityisesti, eivätkä yhteisenä rintamana.

Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre lähettivät oman viestinsä Trumpille ja vastaus ei varmasti ollut sitä, mitä toivottiin: Trump kertoi, että hänen ei tarvitse enää miettiä rauhaa, koska norjalainen Nobel-komitea ei myöntänyt hänelle rauhanpalkintoa.

Linnainmäki painottaa, että hänen tietonsa viesteistä pohjautuvat julkisiin lähteisiin, mutta hän uskoo, että viestien lähettämisestä sovittiin yhteisesti.

Siitä huolimatta etenkin Suomen kaltaisten pienten maiden tulisi tutkijan mukaan tukeutua EU:n kaltaisten yhteisöjen voimaan.

– Oli kiinnostavaa, että tästä huolimatta lähdettiin kuitenkin kahdenvälistä reittiä pitkin, johon ilmiselvästi liittyi myös riskejä, Linnainmäki sanoo viitaten Trumpin vastaukseen.

Uusi neuvosto ratkaisuksi?

Ukrainan asiat ovat Linnainmäen mukaan kuitenkin edelleen vahvasti agendalla Yhdysvalloissa. Rauhanneuvotteluja hoitamaan delegoidut Lähi-idän erikoislähettiläs Steve Witkoff sekä Trumpin avustaja ja vävy Jared Kushner ovat olleet asian tiimoilta viime viikkoinakin esillä.

Kysymys on kuitenkin siitä, kuinka konkreettisesti rauhaprosessi etenee. Yhdysvallat ja Ukraina käyvät edelleen samoja keskusteluja turvatakuista ja alueluovutuksista, joista maat ovat keskustelleet joulukuusta asti.

– Asia ei ole sinällään ratkennut vielä, vaikka jotain edistystä välillä onkin tapahtunut. Venäjän osalta en edelleenkään näe, miksi se suostuisi diiliin, joka ei täytä heidän keskeisiä poliittisia vaatimuksiaan.

– He ajattelevat voivansa yhä sotilaallisesti edistää tavoitteitaan ja tarvittaessa saavansa saman diilin myöhemmin vähintään yhtä hyvillä ehdoilla.

Yhdysvallat ja Ukraina kokoustivat joulukuun lopulla Floridassa. ZumaWire / MVPHOTOS

Yksi muutos liittyy brittilehti Financial Timesin tietoihin siitä, että Ukrainan tilannetta voitaisiin mahdollisesti käsitellä myös alun perin Gazan tilannetta varten perustettavassa rauhanneuvostossa.

Kriitikot pelkäävät neuvoston muodostuvan Yhdistyneiden kansakuntien kilpailijaksi ja sen jäseneksi on kutsuttu myös Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvä Venäjä.

Trump on laittanut neuvoston jäsenyyden hintalapuksi yli miljardi dollaria eli yli 850 miljoonaa euroa. Hänellä olisi itsellään myös neuvoston ylin veto-oikeus.

Myös Suomi on saanut kutsun neuvostoon, mutta ei ole vielä tehnyt päätöstä liittymisestä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron kuitenkin ilmoitti jo, että Ranska ei ole liittymässä neuvostoon.

Trump suuttui vastauksesta ja määräsi 200 prosentin tuontitullit ranskalaiselle viinille ja samppanjalle.

– Suomelle tilanne on Stubbin saaman kutsun osalta kinkkinen. Joko maksetaan osallistumisesta neuvostoon, jonka hyöty on epäselvä ja johon liittyy riskejä, tai sitten riskeerataan Ranskan Macronin Trumpilta saama kohtelu lisätulleilla uhkaamisesta. Ensisijaisesti nyt todennäköisesti Suomi yrittää pelata aikaa.

Mitä mieltä olet tästä vaihtoehdosta, että myös Ukrainan tilannetta käsiteltäisiin neuvostossa?

– Sitä on vaikea sanoa. Osana Ukrainan rauhanneuvotteluja on pidetty esillä erillisen Ukrainaan keskittyvän Trumpin johtaman rauhanneuvoston perustamista. Onko sitten niin, että yhdysvaltalaiset ajattelevat, että on helpompaa pystyttää yksi neuvosto, joka seuraa kaikkia maailman asioita, Linnainmäki vastaa.

Kaikesta huolimatta yksi asia on Linnainmäen mukaan varmaa: Tällä viikolla Davosissa pääpuheenaiheena ei ole Ukraina, vaan Grönlanti.

Ainakin, jos Trump saa asiasta päättää.

– Trump haluaa kaapata kaiken huomion Davosissa ja muokata narratiivia, että nyt eurooppalaiset johtajat anelevat häntä muuttamaan mielensä.