• Slovakialta ultimaatumi Ukrainalle
• Euroopan unioni pyrkii hyväksymään 20. pakotepaketin Venäjää vastaan maanantaina.
• Yhdysvallat on pidentänyt Venäjälle asetettuja pakotteita.

Liveseuranta

Uusin ensinVanhin ensin

10:14

Macron: Venäjältä triplamoka

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kolminkertainen epäonnistuminen, kirjoittaa Ranskan presidentti Emmanuel Macron hyökkäyssodan vuosipäivänä X:ssä.

Macronin mukaan sota oli Venäjältä sekä sotilaallinen, taloudellinen että strateginen virhe. Venäjä halusi estää sotilasliitto Naton laajentumisen, mutta onnistui Macronin mukaan vain vahvistamaan sitä.

Venäjän kovista sotatoimista ja raakuuksista ukrainalaisia siviilejä kohtaan Ukraina on pitänyt pintansa neljä vuotta, Macron kirjoittaa. Sodan hinta on Venäjän hallinnolle kova.

–  Yli 1,2 miljoonaa venäläistä sotilasta on haavoittunut tai kuollut – suurin määrä venäläisiä taisteluissa kuolleita sitten toisen maailmansodan. Näiden tappioiden edessä Venäjä rekrytoi ihmisiä Afrikan mantereelta lähettääkseen heidät taistelemaan Ukrainan rintamalle, usein ilman minkäänlaista ennakkokoulutusta.

Macron kirjoittaa Euroopan jatkavan Ukrainan tukemista taloudellisesti ja sotilaallisesti jotta Venäjä ymmärtää, ettei aika ole sen puolella. Macronin mukaan myös talouspakotteita Venäjälle jatketaan.

Jimi Holmberg

9:53

Puola: Ukraina tuskin valmis EU-jäsenyyteen

Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski suhtautuu epäileväisesti ajatukseen, että Ukraina voitaisiin ottaa Euroopan unionin (EU) jäseneksi jo vuonna 2027.

–  Arvostan aina luovaa ajattelua. Ukrainan jäsenyys itsessään on suuri haaste sekä Ukrainalle itselleen että Euroopan unionille, koska se on suuri maa, mutta ei kovin varakas, Sikorski sanoi EU:n ulkoministereiden kokouksen jälkeen Polskie Radiolle.

Sikorskin mukaan Ukraina ei myöskään ole tehnyt keskeisiä uudistuksia, joita jäsenyys vaatisi.

Normaalisti jäsenehdokkaiden on täytettävä tietyt kriteerit ennen EU:hun pääsyä. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ajanut Ukrainan EU-jäsenprosessin nopeuttamista ja ns. käänteistä jäsenprosessia.

Kriitikoiden mukaan käänteinen jäsenprosessi asettaisi EU-maat keskenään eriarvoiseen asemaan ja vaarantaisi unionin vakiintuneet menetelmät.

Ukraina tuskin täyttää EU-jäsenyyden kriteereitä vuonna 2027, arvelee Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski. AOP

Jimi Holmberg

9:23

Slovakia katkaisi sähkönviennin Ukrainaan

Slovakian pääministeri Robert Fico ilmoittaa maansa lopettaneen hätäsähkön toimittamisen Ukrainaan.

Slovakian ja Unkarin hallitukset syyttävät Ukrainan katkaisseen venäläisöljyä toimittaneen Družba-öljyputken toiminnan. Ukrainan mukaan putki vaurioitui Venäjän iskussa.

– Jos Ukraina jatkaa Slovakian etujen vahingoittamista strategisten raaka-aineiden toimituksissa, hallitus harkitsee uudelleen myös aiempia rakentavia kantojaan Ukrainan liittymisestä Euroopan unioniin [EU] ja valmistelee lisätoimenpiteitä, Fico sanoo Facebookissa.

Eilen uutisoitiin, että Unkari ja Slovakia estivät uusien Venäjä-pakotteiden asettamisen EU:ssa. Unkarin pääministeri Viktor Orbán harkitsee katkaisevansa sähkön ja maakaasun toimittamisen Ukrainaan.

Slovakian pääministeri Robert Fico ilmoittaa kieltäneensä hätäsähkön toimittamisen Ukrainaan. Arkistokuva. AOP

Jimi Holmberg

8:26

Zelenskyi vastaa haastajansa ryöpytykseen

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi armeijan entiseltä komentajalta Valeri Zalužnyiltä saamiaan syytöksiä. Zelenskyi siirsi kansan suosiman Zalužnyin syrjään helmikuussa 2024.

– Meillä kaikilla taisi olla sama tunne: eikö nyt ole liian aikaista tälle, Zelenskyi sanoo AFP:lle.

Kaksikon välirikkoa ensimmäistä kertaa kommentoinut Zalužnyi sanoi, että Zelenskyi olisi pelotellut komentajaa lähettämällä ratsian hänen toimistoonsa. Zalužnyi myös kritisoi Zelenskyin sodanjohtamista ja syytti presidenttiä Ukrainan vastahyökkäyksen epäonnistumisesta.

Ei ole mielekästä puida vanhoja sisäisiä erimielisyyksiä julkisuudessa, Zelenskyi sanoo. Presidentin mukaan nyt pitäisi keskittyä muihin asioihin, kuten itse sotaan.

– Ei näytä Zalužnyin kannalta hyvältä, jos hän jatkaa tätä.

Suositun Zalužnyin uskotaan käynnistelevän presidentinvaalikampanjaansa. Kannatuskyselyiden mukaan ex-komentaja voisi päihittää Zelenskyin.

–  En tiedä, vastaa Zelenskyi kysyttäessä, tulisiko Zalužnyistä hyvä presidentti.

–  Kenestä vain voi tulla presidentti, jos hän on ehdolle asettumisen lisäksi myös valmis toimimaan presidenttinä.

Zelenskyi ei kerro AFP:lle, aikooko hän itse lähteä ehdolle.

Valeri Zalužnyi toimii nykyisin Ukrainan Britannian-suurlähettiläänä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi (vas.) ja silloinen armeijan komentaja Valeri Zalužnyi vuonna 2024. AOP

Jimi Holmberg

2:28

Räjähdys rautatieasemalla Moskovassa

Yksi poliisi on kuollut ja kaksi muuta loukkaantunut räjähdyksessä rautatieasemalla Moskovassa, kertoo ukrainalaislehti Kyiv Independent.

Lehden mukaan räjähdys tapahtui Savyolovskyn rautatieaseman aukiolla maanantain ja tiistain välisenä yönä paikallista aikaa. Kyseessä on yksi kaupungin suurimmista rautatieasemista.

Alustavien tietojen mukaan tuntematon mies heitti pysäköityyn poliisiautoon räjähteen ja kuvasi tapahtuman. Viranomaiset ovat vahvistaneet, että myös epäilty tekijä kuoli paikan päällä.

Kuva räjähdyspaikalta rautatieaseman aukiolta. Venäjän tutkintakomitea

Erika Sirviö

23.2. 22:49

Venäjän asevoimissa paljastui salaliitto

Venäjän sisäministeriön mukaan asevoimien hankintoihin liittyvässä tutkinnassa on paljastunut laaja rikosepäily, jossa armeijalle toimitettujen hygieniatarvikkeiden ja alusvaatteiden hinnoittelua on paisutettu järjestelmällisesti.

Viranomaisten mukaan epäiltyjen aiheuttama vahinko on noussut yli kahteen miljardiin ruplaan, eli noin 20–25 miljoonaan euroon.

Tapauksen taustalla on valtion omistama Voentorg-yhtiö, joka vastaa puolustusministeriön hankinnoista. Tutkinta käynnistettiin jo vuonna 2024, jolloin yhtiön toimitusjohtaja Vladimir Pavlov pidätettiin yhdessä liikemies Timur Isakovin ja muiden epäiltyjen kanssa.

Tutkinnan mukaan armeijalle hankittuja hygieniatarvikesettejä ostettiin välikäsien kautta selvästi ylihintaan. Puolustusministeriö oli varannut hankintoihin noin 1,2 miljardia ruplaa.

Tutkinnan edetessä viranomaiset löysivät lisää sopimuksia, joissa armeijalle toimitettuja vaatteita, alusvaatteita ja muuta varustusta oli hankittu ylihintaan. Kokonaisvahingon arvioidaan nyt ylittävän kaksi miljardia ruplaa.

Tapauksessa on nostettu syytteitä useita liikemiehiä vastaan, ja heitä epäillään rikollisjärjestön perustamisesta tai siihen osallistumisesta. Kyseisestä rikosnimikkeestä voi Venäjällä seurata jopa 20 vuoden vankeustuomio.

Osa epäillyistä on asetettu kotiarestiin. Pavlov kiistää syyllisyytensä ja on tutkintavankeudessa.

Venäläismedia The Insiderin mukaan Voentorgin entinen johtaja Pavlov on ollut liikekumppani Jelena Šebunovan kanssa. Šebunova on yhdistetty Venäjän entiseen puolustusministeriin, nykyiseen turvallisuusneuvoston sihteeriin Sergei Šoiguun.

The Insiderin mukaan Pavlovilla on ollut myös yhteyksiä edesmenneeseen Wagner-palkka-armeijan perustajaan Jevgeni Prigožiniin.

Viranomaiset eivät ole toistaiseksi kommentoineet väitteitä mahdollisista poliittisista kytköksistä.

Mikael Shepelenko

23.2. 16:55

Ukrainan mukaan rauhanneuvottelut jatkuvat jo tällä viikolla

Ukrainan mukaan seuraava rauhanneuvottelukierros mahdollisesti jo tällä viikolla

Seuraava kierros Ukrainan sodan lopettamiseen tähtääviä neuvotteluja voidaan järjestää jo tämän viikon lopulla, kertoi presidentti Volodymyr Zelenskyin kansliapäällikkö uutistoimisto Reutersin mukaan.

– Uskon, että viikon lopulla, vielä tämän viikon aikana, Kyrylo Budanov sanoi toimittajille, kun häneltä kysyttiin seuraavasta neuvottelukierroksesta.

Budanovin mukaan neuvottelut eivät ole helppoja.

– Ei ole mikään salaisuus, että neuvottelut eivät ole helppoja, mutta etenemme varmasti ja lähestymme hetkeä, jolloin kaikkien osapuolten on tehtävä lopulliset päätökset siitä, jatketaanko sotaa vai saadaanko rauha.

Budanov kertoi myös, että seuraava sotavankien vaihto Venäjän ja Ukrainan välillä voi toteutua jo tällä viikolla ja se saattaa olla edellistä suurempi. Viime vaihdossa maat palauttivat kumpikin 157 sotavankia.

Kysyttäessä Venäjän toiminnasta neuvotteluissa Budanov kuvaili sitä “hillityksi, kohteliaaksi ja ammattimaiseksi”.

– He käyttäytyvät täysin diplomaattisesti korrektilla tavalla, mutta on myös selvää, että meillä on eriävät näkemykset, hän sanoi.

Budanovin mukaan Ukraina tekee “kaikkensa” järjestääkseen tapaamisen Ukrainan ja Venäjän presidenttien välille, mutta tällä hetkellä se on “erittäin vaikeaa”.

Mikael Shepelenko

23.2. 13:44

Stubb: Ukraina voittamassa sodan

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin mukaan Ukraina on voittamassa Venäjää vastaan käymänsä puolustussodan.

Stubb nostaa tanskalaislehti Politikenin haastattelussa perusteluiksi esiin Venäjän merkittävät tappiot. Venäjä on menettänyt viimeisen kahden kuukauden aikana yhteensä 65 000 sotilasta.

Stubb vertaa vain viimeisen kahden vuoden tappioita 10 vuotta kestäneeseen Afganistanin sotaan, jonka aikana Neuvostoliitto menetti 18 000 sotilasta.

–  Venäjän uhrien määrä ei ole Venäjälle kestävällä tasolla. Pahimmillaan yksi ukrainalainen sotilas kuolee jokaista 25 venäläistä kohti. Asia on niin, että Ukraina on voittamassa sodan, Stubb kertoo Politikenille.

Venäjän suurten tappioiden lisäksi Stubb huomauttaa, että maan presidentti Vladimir Putinin strategisilla tavoitteilla on ollut huono menestys viimeisen neljän vuoden aikana.

Ukraina ei ole tulemassa osaksi Venäjää, puolustusliitto Nato on Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien myötä ainoastaan kasvanut ja Eurooppa on lisännyt puolustusmenojaan roimasti vuodesta 2022.

–  Strategisesti se [sota] on ollut jättimäinen virhe Vladimir Putinilta, mitä hän tai venäläiset eivät hyvistä syistä myönnä. Lisäksi sota on ollut erityisesti viime kuukausien aikana sotilaallinen virhe.

Stubb myös nostaa esille Venäjän talousongelmat. Pakotteiden ja sodan vaikutusten vuoksi maan budjetti on Stubbin mukaan rajusti alijäämäinen, talouskasvu laahaa nollassa ja inflaatio sekä korot ovat korkealla.

–  Putin ei siis voi lopettaa tätä sotaa. Poliittisista ja sosiaalisista syistä hänellä ei ole varaa lopettaa sitä. Hän ei voi maksaa sotilaille palkkaa, kun he palaavat kotiin. Se aiheuttaisi suurta sosiaalista levottomuutta. Siksi meidän on myös muutettava sodan narratiivia, Stubb sanoo.

Stubbilta kysyttiin haastattelussa vielä varmennukseksi sitä, että tarkoittaako tämä kaikki Ukrainan voittoa.

–  Kyllä, koska meidän ei pitäisi keskittyä ainoastaan alueisiin ja maan valloittamiseen, Stubb vastaa.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on varmana Ukrainan voitosta. Timur Yilmaz

Niko Stenvall

23.2. 9:53

Ukrainan ja Venäjän neuvotteluille mahdollisesti jatkoa

Ukrainan ja Venäjän väliset neuvottelut Sveitsin Genevessä saattavat saada pian jatkoa, kertoo Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass.

– Neuvottelut Genevessä voivat jatkua jo torstaina, kertoi lähde Tassille.

Molempien maiden edustajat tapasivat kahden päivän aikana Genevessä viimeksi viikko sitten. Tassin mukaan tiistain tapaaminen kesti noin kuusi tuntia ja keskiviikon tapaaminen noin kaksi.

Etenkin Ukrainaa tukevat tahot olivat jo aiempien neuvottelujen aikana huolissaan siitä, että Venäjä lähetti paikalle alemman tason neuvottelijan kuin aikaisemmin.

Genevessä Venäjän delegaatiota johti entinen kulttuuriministeri Vladimir Medinski, kun Abu Dhabin neuvottelukierroksia johtivat korkeat sotilasviranomaiset. Tassin uutisesta ei käy ilmi, johtaisiko Medinski myös Geneven toista neuvottelukierrosta.

Niko Stenvall

23.2. 9:07

Trumpin erityislähettiläs: Zelenskyi ja Putin saattavat tavata pian

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Venäjän presidentti Vladimir Putin saattavat tavata pian kasvotusten, kertoo Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff Fox Newsin haastattelussa.

Witkoffin mukaan tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että etenkin Ukrainan ja Venäjän johtajien on vaikea päästä sopimukseen.

Witkoff ja rauhanneuvotteluita hoitanut Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin neuvonantaja ja vävy Jared Kushner ovat toiveikkaita siitä, että heidän ehdotuksensa toisi sodan osapuolet yhteen seuraavan kolmen viikon aikana.

–  Ehkä tuloksena on jopa tapaaminen Zelenskyin ja presidentti Putinin välillä. Se voi lopulta muuttua kolmikantaneuvotteluksi presidentti [Trumpin] kanssa. Se jää nähtäväksi, Witkoff kertoo.

Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin tammikuussa. ZumaWire / MVPHOTOS

Niko Stenvall

23.2. 1:33

Zelenskyi: Putin täytyy pysäyttää

Venäjän presidentti Vladimir Putin on käytännössä jo aloittanut kolmannen maailmansodan, väittää Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi BBC:n haastattelussa.

– Uskon, että Putin on jo aloittanut sen. Kysymys kuuluu, kuinka paljon alueita hän voi saada haltuunsa ja kuinka hänet voi pysäyttää… Venäjä haluaa määrätä maailmalle toisenlaisen elämäntavan ja muuttaa ihmisten itse valitseman tavan elää, Zelenskyi sanoi haastattelussa.

Zelenskyiltä kysytään, eikö Venäjän vaatimien maa-alueiden luovuttaminen olisi kohtuullinen pyyntö, jos se johtaa tulitaukoon.

Zelenskyi ei ole BBC:n toimittajan kanssa samaa mieltä.

–  En näe sitä pelkästään maa-alueina. Minusta se on hylkäämistä – asemiemme heikentämistä, siellä asuvien satojen tuhansien ihmisten hylkäämistä.

Zelenskyi ei usko, että Putinin pyrkimykset laantuisivat, vaikka ukrainalaisalueet liitettäisiinkin Venäjään.

–  Uskon, että Putinin pysäyttäminen tänään ja hänen estäminen miehittämästä Ukrainaa on voitto koko maailmalle. Koska Putin ei lopeta Ukrainaan.

Zelenskyi ei halua luovuttaa maa-alueita Venäjälle. Kuvituskuva. FRANCOIS LENOIR / European Union

Mirva Villa

22.2. 21:10

Etelä-Koreaan ilmestyi valtava Venäjää ylistävä banderolli

Venäjän suurlähetystön seinälle Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa on ripustettu noin 15-metrinen banderolli, jossa lukee venäjäksi “Voitto on meidän”.

Chosun-uutismedian mukaan Venäjä ei ole Etelä-Korean hallituksen pyynnöistä huolimatta suostunut poistamaan banderollia. Tilanne herättää kasvavaa huolta Soulin diplomaattipiireissä, Chosun kirjoittaa.

–  Voiton julistaminen toisen maan ytimessä käydyssä maihinnoususodassa on merkittävä poikkeama diplomaattisista käytännöistä, lähde sanoo lehdelle.

Etelä-Korean hallitus ei voi poistaa banderollia väkisin, sillä Wienin sopimus takaa diplomaattisten edustustojen koskemattomuuden.

Banderollin lisäksi suuttumusta herättää se, että Venäjän suurlähettiläs Georgi Zinovjev kehuu hyökkäyssotaan osallistuvia Pohjois-Korean joukkoja avoimesti toimittajien edessä.

– Venäjä tietää, kuinka paljon Pohjois-Korean joukot osallistuivat Kurskin alueen eteläosan vapauttamiseen Ukrainan joukoilta ja länsimaisilta palkkasotureilta.

– Emme unohda Pohjois-Korean joukkojen suuruutta.

Zinovjev on järjestänyt hyökkäyssodan vuosipäivinä Etelä-Koreassa mielenosoituksia, joissa osoitetaan tukea Venäjän hyökkäyssodalle ja Pohjois-Korealle. Chosunin mukaan samanlainen on suunnitteilla myös tänä vuonna.

Jimi Holmberg

22.2. 19:19

Ukraina kiistää šokkiväitteen Zelenskyistä – “Typerä vale”

Ukrainan presidentinkanslia kiistää The Wall Street Journalin (WSJ) kirjeenvaihtajan väitteet siitä, että presidentti Volodymyr Zelenskyi olisi menettänyt uskonsa Yhdysvaltain johtamiin neuvotteluihin ja kehottanut lähipiiriään varautumaan sodan jatkumiseen ainakin kolmen vuoden ajan.

– Tällaista keskustelua neuvonantajien kanssa ei ollut, eikä negatiivista suhtautumista neuvotteluihin eikä suunnitelmaa vielä kolmesta sotavuodesta, tämä on yksinkertaisesti vain typerä vale, sanoi presidentin viestintäneuvonantaja Dmytro Lytvyn Ukrinformin mukaan.

WSJ:n Euroopan-kirjeenvaihtaja Bojan Pancevski sanoi Zelenskyin kertoneen lähipiirilleen asiasta. Ukrinformin mukaan Pancevskin kommentti on lähtenyt kiertämään Venäjän medioissa.

Jimi Holmberg

22.2. 16:06

Unkari pakittaa energiauhkauksissaan

Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó himmailee maan uhkauksia katkaista sähkönvienti Ukrainaan.

Szijjártón mukaan Unkari on huolissaan siitä, että sähköjen katkaisu vaikuttaisi negatiivisesti Ukrainan unkarilaisväestöön Taka-Karpatiassa.

Ulkoministerin mukaan Unkarilla ei ole ongelmaa ukrainalaisten suhteen, vaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán uhkasi katkaista sähkönviennin Ukrainaan, ellei venäläisöljyä kuljettanutta putkea saada taas toimintaan. Orbán uhkaa myös estää Venäjä-pakotteiden toteutumisen.

Orbánin hallinto syyttää Ukrainaa energiakriisin, kaaoksen ja oppositiopuolueiden lietsomisesta Unkarissa.

Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó. Arkistokuva. EPA/AOP

Jimi Holmberg

22.2. 7:02

Räjähdyksiä Kiovassa

Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan tehtiin useita ohjusiskuja sunnuntain vastaisena yönä, Kyiv Independent raportoi.

Ensimmäiset räjähdykset tapahtuivat noin aamuneljältä paikallista aikaa.

Paikallisia asukkaita käskettiin suojautumaan.

Mirva Villa

22.2. 3:20

Lvivin syyttäjänvirasto tutkii terroritekona

Lvivin alueellinen syyttäjävirasto tutkii lauantaiyönä tapahtunutta räjähdystä terroritekona, raportoi ukrainalaismedia RBC.

Syyttäjänviraston tietojen mukaan Ukrainan poliisi sai ilmoituksen kaupan tiloihin tehdystä murrosta kello 00:30 paikallista aikaa. Kun poliisipartio saapui paikalle, kuului räjähdys.

Alustavien tietojen mukaan 23-vuotias naispoliisi on kuollut iskussa. Loukkaantuneita on 15.

Iskussa vaurioitui yksi poliisin ajoneuvo ja yksi siviiliauto.

22.2. 2:45

Media: Terrori-isku Lvivssä

Poliisiviranomainen kuoli ja 14 henkilöä loukkaantui terrori-iskussa Lvivssä, kertoo ukrainalaislehti Kyiv Independent viitaten Lvivin pormestarin Andrii Sadovyin ja Ukrainan kansallisen poliisin lausuntoihin.

– Alustavan tiedon mukaan yksi naispoliisi kuoli terrori-iskussa Lvivissä, Sadovyi kertoo viestipalvelu Telegramissa.

Ukrainan poliisi on puhunut “räjähdyksistä”. Sadovyi on kuvaillut tapahtunutta “terrori-iskuksi”.

Ukrainalaismedia RBC:n mukaan räjähdykset tapahtuivat Lvivin keskustassa.

Ukrainalaisen poliisin mukaan räjähdykset tapahtuivat sen jälkeen, kun poliisipartio oli saapunut tapahtumapaikalle. Loukkaantuneiden joukossa on poliisin mukaan poliisiviranomaisia.

Kaupungissa on kuultu kaksi suurta räjähdystä noin kymmenen minuutin välein toisistaan, Kyiv Post kertoo.

Kyiv Independentin toimittajan mukaan räjähdyksen ääniä kuultiin noin kello 24:25 paikallista aikaa.

Lviv kuvattuna helmikuussa 2026. Kuvituskuva. AOP / EPA

Mirva Villa

21.2. 22:20

Boris Johnson: Euroopan joukkoja Ukrainaan heti

Euroopan tulisi lähettää ei-taistelevia joukkojaan Ukrainaan välittömästi, sanoo Britannian entinen pääministeri Boris Johnson BBC:lle.

–  En näe mitään loogista estettä sille, miksemme voisi lähettää rauhanomaisia maajoukkoja sinne jo nyt, osoittaaksemme perustuslaillisen tukemme vapaalle ja itsenäiselle Ukrainalle.

Ukrainaa tukeva “halukkaiden koalitio” aikoo lähettää rauhanturvajoukkoja maahan sen jälkeen, kun sodan lopettamisesta on tehty sopimus.

Johnsonin mukaan tulitaukoon asti odottaminen antaa liikaa valtaa Venäjän presidentti Vladimir Putinille.

–  Jos meillä voi olla suunnitelma kentälle asettumisesta sodan jälkeen, kun Putin on suostunut solmimaan tulitauon, miksi emme tekisi sitä nyt? Ihan vain lähettääksemme viestin, että asia on ukrainalaisten päätettävissä, Johnson sanoo.

Ex-pääministerin mukaan joukkojen lähettäminen Ukrainaan voisi saada Putinin kelkan kääntymään.

– Tämä on poliittinen asia. Kyse on siitä, onko Ukraina vapaa maa vai ei. Jos se on Venäjän vasallivaltio, mitä Putin haluaa, niin on tietysti Putinin asia päättää, kuka tulee hänen maahansa. Jos ei, niin sitten se on ukrainalaisten asia.

Konservatiivipuoluetta edustava Boris Johnson toimi Britannian pääministerinä helmikuussa 2022, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Britannia alkoi tukea Ukrainaa vankasti Johnsonin johdolla.

Sota olisi voitu estää, jos länsiliittolaiset olisivat kiinnittäneet enemmän huomiota Putinin kasvavaan aggressioon ja Krimin niemimaan valtaukseen vuonna 2014, Johnson sanoo BBC:n haastattelussa.

Ex-pääministeri ja Britannian armeijan entinen komentaja Tony Radakin olivat haastattelussa samaa mieltä siitä, että Euroopan tuki Ukrainalle oli ollut liian maltillista ja varovaista.

Boris Johnsonin mukaan koska länsimaat eivät ottaneet Putinin aggressiota vakavasti, ne mahdollistivat Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa.

–  Niin minä ajattelen. Se, ettemme tehneet mitään Krimin suhteen, oli traagista, Johnson sanoo. Krimin valtauksen aikaan 2014 Britanniaa johti David Cameronin konservatiivihallitus.

– Jos meillä olisi ollut selkeyttä ja yksinkertaisuutta Ukrainan suhteen loputtoman kikkailun ja hähmäisyyden sijaan, olisimme voineet pelastaa sen, olisimme voineet estää tuon hyökkäyksen.

Johnson sanoo katuvansa, ettei tehnyt itse tarpeeksi Ukrainan eteen. Hän toimi ulkoministerinä vuosina 2016–2018 Theresa Mayn hallituksessa.

– Mielestäni Putinia rohkaisi länsimaiden epäonnistuminen Bašar al-Assadin rankaisemisessa kemiallisten aseiden käytöstä Syyriassa.

Johnson uskoo Putinin rohkaistuneen hyökkäämään Ukrainaan nähtyään, kuinka Yhdysvallat vetäytyi Afganistanista vuosina 2020–2021. Jihadistijärjestö Taleban nousi valtaan nopeasti tämän jälkeen.

Yleinen käsitys oli, että “länsimaat olivat alakynnessä”, Johnson sanoo.

– [Putin] oli nähnyt ne kauhistuttavat kuvat amerikkalaisista ja myös briteistä, jotka pakotettiin pakenemaan Afganistanista, ja se todella rohkaisi häntä.

Jimi Holmberg

21.2. 21:42

Ukraina vastaa Slovakian ja Unkarin uhkauksiin

Ukrainan ulkoministeriö tiedottaa pitävänsä Slovakian ja Unkarin hallitusten toimintaa kiristyksenä ja uhkailuna.

– Uhkavaatimukset pitäisi lähettää Kremliin eikä varmastikaan Kiovaan.

Slovakia ja Unkari uhkaavat katkaista sähköntoimittamisen Ukrainaan, jos maa ei salli venäläisöljyä toimittavan Družba-öljyputken jatkaa toimintaansa. Ukrainan mukaan putki vaurioitui Venäjän hyökkäyksen takia.

Ukrainan ulkoministeriön mukaan uhkaukset ovat vastuuttomia varsinkin kun ottaa huomioon, että Venäjän iskut Ukrainan energialaitoksiin ovat vaarantaneet ukrainalaisten energiansaannin ja terveyden kylmän talven keskellä.

– Unkarin ja Slovakian hallitukset eivät ainoastaan ​​pelaa hyökkääjän käsiin, vaan vahingoittavat myös omia energiayhtiöitään, jotka toimittavat energiaa kaupallisin perustein.

Ukraina sanoo toimittaneensa maiden hallituksille tietoa Venäjän iskujen vaikutuksista öljyputken toimintaan ja ehdottaneensa tapoja toimittaa muuta kuin venäläisöljyä Slovakiaan ja Unkariin.

Jimi Holmberg

21.2. 21:19

Unkari uhkaa viedä Ukrainalta sähköt

Unkarin pääministeri Viktor Orbán uhkaa voivansa katkaista sähkön viennin Ukrainaan, jos venäläisöljyn toimitusta Družba-öljyputken kautta ei jatketa. Asiasta kertovat riippumaton unkarilaismedia Telex ja European Pravda.

Unkari toimittaa yli 40 prosenttia Ukrainan sähköntuonnista.

–  Jos pysäytämme tämän, voi tapahtua pahoja asioita, Orbán sanoi.

Myös toinen Venäjä-mielinen valtionjohtaja, Slovakian pääministeri Robert Fico, uhkasi katkaista sähkönviennin Ukrainaan.

Ukrainan mukaan öljytoimitukset keskeytettiin tammikuussa, koska putki vaurioitui Venäjän iskussa. Orbán sanoo Ukrainan kiristävän Unkaria ja yrittävän luoda kaaosta, jotta Unkarin oppositio voittaisi huhtikuiset parlamenttivaalit.

– Tiedämme tarkalleen, miten tällainen tilanne käsitellään, ja me hoidamme sen. Jokaiselta, joka puree meitä, lyödään hampaat irti, Orbán sanoi Telexin mukaan.

Kyselytutkimusten perusteella on mahdollista, että Viktor Orbánin johtama oikeistokonservatiivinen Fidesz-puolue häviää huhtikuun vaalit. Orbán puolueineen on murentanut Unkarin oikeusvaltiota, polkenut kansalaisoikeuksia sekä kaventanut sanan- ja lehdistönvapautta.

Jimi HolmbergNäytä vanhemmat päivitykset

Aiemmat liveseurannat löydät täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.

Venäjän propaganda

• Venäjän hallinto hyödyntää laajasti propagandaa tavoitteidensa edistämiseksi. Valtiollinen propaganda läpäisee koko venäläisen yhteiskunnan. Virallisen linjan kritisoinnista rangaistaan.
• Propagandan keinoja ovat negatiivinen uutisointi, faktojen valikointi ja kehystys, perättömät väitteet sekä trollaus. Synkimmillään propaganda on suoraa uhkailua esimerkiksi ydinaseiden käyttämisellä.
• Median toiminta Venäjällä on hyvin kontrolloitua. Propagandaa levittävät valtamediat ovat käytännössä Kremlin käskyvallassa. Länsimaisten medioiden käyttöä ja venäläisten liikkumista lännessä on rajoitettu voimakkaasti.
• Disinformaation ja misinformaation levittäminen kiihtyy sota-aikana. Ukrainan hyökkäyssodan aikana Venäjän pyrkimyksenä on oikeuttaa hyökkäystään sekä murentaa lännen tukea Ukrainalle kahtiajakoa tuottamalla. Ukraina on Venäjän narratiivissa on “äärioikeiston johtama”, “korruptoitunut” valtio.
• Venäjän propaganda Suomesta on lisääntynyt sen jälkeen, kun Suomi päätti hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tyypillisissä väitteissä luodaan kuvaa Suomesta “fasistisena” ja “Venäjä-vihamielisenä” valtiona. Levittämällä huolta sodan eskaloitumisen riskeistä Venäjä haluaa horjuttaa Suomen sitoutumista Ukrainan tukemiseen.
• Iltalehti uutisoi Venäjän propagandasta, koska ilmiö koskettaa läheisesti myös Suomea ja suomalaisia.