Nielusyöpä on muuttanut merkittävästi näyttelijä Seela Sellan, 89, arkea.

Sella kertoo Ilta-Sanomille, että hän ei juuri halua käydä ulkona, sillä hän saa ravintonsa syöttöletkun kautta. PEG-letku on vatsanpeitteen läpi mahalaukkuun asetettava syöttöletku, jonka kautta potilas saa ravintoa ja nesteistä.

– Olen oppinut käyttämään sitä jo, siinä ei ole mitään ongelmia, mutta en voi mihinkään lähteä, kun minulla on aina se putki mukana, hän toteaa.

Sella käy arkipäivisin sairaalassa sädehoidossa kymmenen minuuttia kerrallaan. Sädehoito jatkuu toukokuun loppuun saakka ja sitten tilannetta on tarkoitus katsoa uudelleen.

– En voi sanoa, että voin hyvin, kun nieleminen sattuu, mutta elossa ollaan, hän toteaa.

Lue lisää: Tällainen on syöpä, jota myös Seela Sella sairastaa

Sella kertoo pyrkivänsä elämään normaalia arkea, mitä sairaudeltaan pystyy. Hän on käynyt esimerkiksi kävelyillä koirapuistossa.

– Kävelen pieniä matkoja. Elän normaalia elämää, hän kuvailee.

Myöskään uteliaisuus elämää kohtaan ei ole kadonnut minnekään.

– Olen aina sanonut ihmisille, että täytyy olla unelmia. Yritän nyt elää niin kuin olen itse sanonut muille, täytyy minun olla esimerkkinä, hän tuumaa.

Sellan keikkoja jouduttiin siirtämään keväältä sairastumisen takia tuonnemmaksi. Nekin ovat olleet hänellä vahvasti mielen päällä.

– Suunnittelen syksyn keikkoja. Mikäli tässä syksyllä eletään, niin katsotaan mitä tehdään. Joitakin on siirretty syksylle, hän miettii.

Sella kertoo saaneensa ihmisiltä runsaasti viestejä kerrottuaan sairaudestaan julkisesti. Kannustavat viestit ovat lämmittäneet mieltä.

– Se on ihanaa, hän huokaisee.

– Ja yritän vastata puhelimeenkin, mikäli voin ja jaksan, hän toteaa.

Sella kertoi syöpähoidoistaan ensin Iltalehdelle.

Sella kertoi syövästään IS:lle ensi kerran huhtikuun alussa.

– Minulla on nielusyöpä. Sen kanssa tässä nyt taistellaan ja katsotaan, saadaanko se sädehoidoilla tapettua ja mitä sitten. Ei tämä mikään ihan pikku juttu ole, Sella totesi.

Syöpä oli löytynyt muutama viikko sitten.

– Ehkä puolitoista kuukautta sen jälkeen, kun rupesin ajattelemaan, että kaikki ei ole ihan okei.